lauantai 17. tammikuuta 2015

Osastolla vankina syöttöporsaana. Haluan pois täältä. Haluan kotiin.

perjantai 9. tammikuuta 2015

enkestä

en oo alimmassa painossani, en todellakaan. ja se ahdistaa. ahdistaa niin helvetisti.
aloitin paaston. en pysty enää elää tässä kehossa. bmi jotain 15.  pakko saada painoa alas

tiistai 6. tammikuuta 2015

anonyymi

Krooninen anoreksia. 20 vuotias eläkeläinen. Mitä muuta kertoisin? Ihankun noi kaks ''lausetta'' mukamas olis ainoot asiat minusta. Ei, ei ne ole. Usein, kuitenkin, huomaan miten olen vain anoreksia, eläkeläinen, kroonistunut, kuoleva, anorektinen, laiha, heikko.
Mä en halua olla noista mitään. Mä en vaan silti kykene parantumaaan, tai en, ehkä käyttäisi sanaa kyetä. Kyllähän jokainen kykenee, jos vain tahtoo. Mutta, se tahto, sen pitää olla jotain niin suurta, ja oikeaa. Minun tahtoni on valhetta. Haaveilen kyllä terveydestä, mutta vuosia sitten, olen tiennyt että tässä  tää elämä oli. En mä oo katkera, enkä oikeastaan surullinenkaan. Mä oon, sanaton. Vaikka kuitenkin multa tulee niin paljon sanoja, vihaisia, koukeroisia, onnettomia, onnellisia, suuria ja pieniä.

En halua että mua tunnistettaisiin. En siksi voi kertoa paljoa itsestäni. Mä vaan tarvin tän paikan, jonne purkaa tää paska, ilman et teen sen nimellä, omilla kasvoillani.